Ydinaseet, tähtien sota ja ohjuskilpisuunnitelmat kuulostavat auttamattomasti vanhoilta asioilta. Termit ovat kylmän sodan ajan sanastoa, ajalta jolloin kaksi kansallisvaltiota oli asettunut vastakkain. Ajalta jolloin maailma oli jaettu etupiireihin ja jolloin sosialismi ja kapitalismi seisoivat vastakkain. Nykymaailmaa hallitsee yksi Imperiumi, ei ole enää etupiirejä eikä ole entisenlaista valtioiden välistä vastakkainasettelua. Ehkä kyse ei ole historian lopusta, mutta varmaa on, että yksi aikakausi on ainakin päättynyt.
Neuvostoliiton ja sosialismin romahtamisen jälkeen on tapahtunut paljon sotilaallisen toiminnan saralla. Suuret armeijat, jotka perustuivat yleiseen asepalvelukseen on lähes kaikkialla lakkautettu ja niiden tilalle on tullut tai on tulossa high-tech armeijat, jotka hyödyntävät uusia teknologioita sodankäynnissä. Myös armeijoiden vihollinen on muuttunut. Kylmän sodan aikana vihollinen oli oman armeijan kaltainen, sillä oli samankaltaisia aseita ja pääpiirteittäin samat sodankäynnin opit. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton vastakkainasettelun päätyttyä sotatoimien kohteeksi ovat tulleet ns. roistovaltiot (etnisen, ideologisen tai uskonnollisen puhtauden nimiin vannovat sosialismin jäännökset) tai sitten pienet sissi- tai terroristijoukot. Osuvasti on sanottu, että sodankäynti Imperiumin aikana on muuttunut poliisitoiminnaksi sisäistä vihollista vastaan, joka horjuttaa Imperiumin sisäistä tasapainoa, eikä siten ole enää sotaa ulkoista vihollista vastaan, joka uhkaa Imperiumia miehityksellä.
Viimeisten kuukausien aikana olemme kuitenkin usein taas kohdanneet niitä vanhoja sanoja, joista kirjoitimme alussa: ydinaseet, ohjuskilpi, tähtien sota jne. Onko niin, että Imperiumi tosiaan pelkää roistovaltioiden (Kuuba, Irak, Iran, Pohjois-Korea, Libya…) hyökkäävän ydinohjuksin sen sydänmaille. Väittämä kuulostaa humoristiselta, kun katsotaan maailman karttoja tai arvioidaan näiden maiden tieteellistä ja teknistä kehitystasoa. Silti Imperiumi on investoimassa huimia rahamääriä, ja silti ydinkokeita kieltäviä sopimuksia ollaan repimässä auki.
Mitä ilmeisemmin kyse on vallasta. Maailman suurin poliittinen mahti on ryhmittymä, joka kerää yhteen aseteollisuuden, sotilaallisten voimien ja tiettyjen poliittisten suuntausten intressit. Sen ehkä tunnetuin vastine on se sotilaallis-teollinen yhteenliittymä, joka tosiasiallisesti hallitsi Neuvostoliittoa 1930-luvulta alkaen. Ei ole sattuma, että avaruuskilpeä on rakennuttamassa George W. Bush, eikä ole sattuma, että Ronald Reagan melkein 20 vuotta sitten oli rakennuttamassa tähtien sota- nimistä satelliittijärjestelmää. On ilmeistä, että tiettyjen politiikkojen takana seisoo tämä sotilaallis-teollinen mahti, joka uusliberalistisista puheista huolimatta ei toimi maailmanmarkkinoilla samoilla säännöillä kuin muut yritykset. Tämä ryhmittymä nimittäin käyttää julkisia rahoja ja siksi se on syvällisesti nivoutunut poliittisten päättäjien ja aseiden tilaajien ja käyttäjien kanssa.
Pelkkä taloudellinen intressi ei riitä selittämään uuden varustelukierteen syvimpiä merkityksiä. Kyse on viime kädessä vallasta. Nykyinen maailma, rikkauden tuotanto ja yhteiskunnallinen elämä perustuvat ihmisten mahdollisuuteen ilmaista itseään vapaasti, olla luovia ja vapaita kontrollista. Vapaudelle on ominaista, että se laajenee ja juuri tämän vuoksi sille on osoitettava rajoja. Merkittävin symbolinen raja, jonka valta voi asettaa vapaalle elämälle on kuolema. Ohjuskilpeä ja ydinaseita ei ole tarkoitettu puolustamaan Imperiumin alamaisia rosvovaltioita vastaan. Halvemmaksi tulisi laittaa lentokoneet ilmaan tai hoitaa Castrot, Husseinit ja muut diktaattorit Milosevicin kaltaisella tavalla. Ohjuskilven tai ydinaseiden merkitys on juuri siinä, että ne ovat ihmisten vapaan subjektiivisuuden viimeinen symbolinen raja.
Meidän ei pidä unohtaa myöskään toista keskeistä piirrettä, joka liittyy ydinaseisiin ja ohjuskilpiin: salaisuus. Valta perustuu salaisuuteen, salassapitovelvollisuuteen, suureen mysteeriin. Ydinaseet ovat yksi tälläinen salaisuus. Kun on suuria salaisuuksia, on myös tarve siihen, että on olemassa taho, joka päättää kuka saa tietää ja kuka ei. Se on vallankayttöä. Jos ydinkuolema on viimeinen raja, joka asetetaan elämän politiikalle (biopolitiikalle), silloin sotilaallinen salaisuus on viimeinen raja, joka asetetaan maailmalla vapaasti kulkevalle kommunikaatiolle.