Tottelemattomuus – karkuruus

– Luca Casarini

Se mitä tapahtui Yhdysvalloissa 11.9.2001 on kauhistuttava tragedia. Joukkomurha on joukkomurha, tätä asiaa me emme saa jättää toteamatta. Tässä asiassa emme saa epäröidä. Se on ennakkoehto, jonka on kuljettava meidän kanssamme aina.

Syy on kaksoistornien sortumisessa, syy on siinä, mitä tapahtui New Yorkissa, Imperiumin sydämessä. Sen moderniteetin sydämessä, jota nyt, sodan aikana, kutsutaan "sivilisaatioksi", ja asetetaan toista sivilisaatiota vastaan. Mutta kuten tiedämme, sodan aikana propaganda on tärkeä asia.

Jokainen joukkomurha on ollut meille aina kauhistuttava asia. Se on ollut sitä jokaisessa planeettamme osassa, oli joukkomurhan syy mikä tahansa. "Humanitaariset" pommitukset tai nälkäkuolemat. Mutta se sankka valkoinen savu, joka ympäröi raunioita Manhattanilla, ei estä meitä nyt näkemästä paremmin sitä, mitä Seattlesta Chiapasiin ja Prahasta Genovaan olimme alkaneet hahmottamaan: Imperiumi, sen merkitykset ja se hirviö, joka kasvaa sen sisällä ja räjähtää ihmiskuntaa vastaan.

Manhattanilla päättyi epäselvyys. Samalla ovat päättyneet kaikki yhteydet menneisyyden paradigmoihin, jotka ovat yli sadan vuoden ajan ohjanneet komentoa tällä planeetalla. Kansallisvaltiot ovat kadonneet, amerikkalainen imperialismi on kadonnut, sota – sellaisena kuin me sen tunsimme – on päättynyt, avoin yhteiskunta on päättynyt, ihmiskasvoinen globalisaatio on päättynyt, "matala intensiteetti" on päättynyt. Se mikä nyt alkaa on uusliberalismin globaali Imperiumi, globaali jatkuva sota ja maapallonlaajuiset turvallisuuden suuryhtiöt. Kansalaisuuskäsite on päättynyt ja globaaliarmeijan käsite on alkamassa. Se joka ei ole sotilas ei voi olla kansalainen.

Määrittelimme Imperiumin tendenssiksi, joka markkinoiden globalisaation aikana on tarpeellinen ja tehokas. Emme ole koskaan nähneet markkinoiden toimivan ilman hallitusta, ja nyt, voidakseen hallita tämän planeetan ja uuden kapitalistisen arvostumisen mekanismeja, ovat muodostuneet uudet tahot, jotka sijoittuvat kansallisvaltion kriisin tuolle puolen. Asia, josta me emme olleet aiemmin keskustelleet tarpeeksi, on sota Imperiumin rakenteellisena piirteenä. Imperiumi, joka ei ole Amerikka, vaan paljon enemmän. Se on Bank of America, jossa ovat Bin Ladenin varat. Se on Pakistan, joka kasvattaa oopiumista saatuja tuloja yhteistyössä Central Bankin kanssa. Se on Taba Inc., joka myy Wall Streetillä muutama tunti ennen hyökkäysta kaikki osakkeensa. Se on McDonald's ja McDonnell Douglas. Se on Intian ydinase ja amerikkalaisten aseistama talebanien hallinto. Se on CIA ja islamilainen laki keskenään sekoitettuina. Tämä kaikki on Imperiumi. Tämä kaikki on se sekoitettu "perustuslaki", josta olemme puhuneet. "Olemme kaikki amerikkalaisia", otsikoivat sanomalehdet tragedian jälkeisenä aamuna. Silti se mikä on tullut osoitetuksi on, että kukaan ei ole amerikkalainen tai afganistanilainen.

Ei ole sattumaa, että yksinkertaistaminen, jota sotapropaganda tarvitsee, ei perustu kansalaisuuteen, vaan "sivilisaation", uskonnon ja politiikan sekoittamiseen. Näin sodasta tulee pyhä ja väistämätön. Kun Bush puhuu tarpeesta kitkeä "paha" pois, hän käyttää samoja termejä kuin mullah Omar, talebanien johtaja. Loppujen lopuksi molemmat palvelevat samaa asiaa: jatkuvaa sotaa, jota tarvitaan uusintamaan valtaa globalisaation aikakaudella. Ja näin päädytään siihen, mitä Israel on aina sanonut: sotatila - "ne joilla on asepuku valmistautukoon"…

Meidän on osoitettava mieltä Natoa vastaan ja osallistuttava rauhanmarsseihin juuri näiden syiden vuoksi, kaikkea tätä vastaan. Nato ei ole enää se kansainvälinen poliisi, jonka näimme Persianlahden sodan aikana tai Kosovossa. Nato on nyt ylikansallinen suuryhtiö, jonka osakkeita saa kohta ostettua Frankfurtissa tai Wall Streetillä. Samoin kuin suuryhtiöitä ovat kauhun monikansalliset, joita rahoitetaan öljyrahoilla ja varoilla, jotka kiertävät samoissa pörsseissä. Sota on nyt yksityistetty ja kuten jokainen yksityistäminen, se tuhoaa julkista. Enää ei tule olemaan yhtäkään julkista päätöksenteon tasoa. Sota on olemassa ja sitä voi ostaa aina kun siihen on tarve. Kuolleet ja joukkomurhat ovat osa niitä "haittapuolia", joista Berlusconi puhui G8:ssa viitaten nälänhätään ja Aidsiin globalisaation aikakaudella.

Naton vastaisissa mielenosoituksissa ja rauhanmarsseissa meidän on tuotava esille uusia konsepteja: "tottelemattomuus sodan Imperiumille" ja "karkuruus sotajoukoista".

Karkuruudesta sota-aikana tuomitaan kuolemaan ja monet jo varmasti puhuvat meistä ikäänkuin olisimme vihollisen kanssa yhteistyössä. Meidän pitäisi taistella demokratian puolesta ja Imperiumia vastaan, sen joukkomurhia vastaan. Se ei tule olemaan helppo tehtävä. Mutta se on kuitenkin, kuten Martin Luther King sanoi, ainoa tie mikä meillä on kuljettavana, jotta sellainen pimeys, jossa ei enää näy tähtiä, ei nielaisisi meitä.

Meidän pitää säätää uudelleen päämäärämme, kyetä rakentamaan vastarinta jatkuvalle sodalle ja tehdä se ajattelemalla ihmiskuntaa, tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kaikki ovat meitä vastaan: Bush ja Bin Laden. He nauravat meille, heiluttavat lippuja ja laulavat kansallislauluja. He tulevat halveksimaan meitä ja sanomaan, että olemme terroristeja, mutta meidän on silti jatkettava. Meidän pitää taistella kuolemantuomiota vastaan ja suuryhtiöiden ylivaltaa vastaan, bioteknologioita vastaan ja globaalioikeuksien puolesta. Meidän pitää sanoa, etta G8 on laiton, samoin kuin WTO ja IMF. Meidän pitää, ja me haluamme niin tehdä. Tottelemattomuus ja karkuruus. Koska tämä, kuten Marcosilla on tapana sanoa, ei ole enää luokkataistelu - se on taistelu ihmiskunnan pelastumisen puolesta maailmassa, jossa ihmisille ei ole enää tilaa.

Kirjoituksia WTC:n iskuista ja tulevasta sodasta