Kolmannen sektorin merkitys on kasvanut viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Termillä "kolmas sektori" käsitämme kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia toimintoja, joiden kohteena on ihminen (koulutus, terveydenhoito, sosiaalityö, kulttuuritoimi jne.). Modernissa yhteiskunnassa ihmiseen kohdistuvia yhteiskunnallista toimintoja on harjoittanut valtio. Viime vuosien aikana tilanne on muuttunut. Valtion tilalle ovat astuneet yksityiset yritykset, osuuskunnat, kansalaisjärjestöt, kirkot ja monet muut toimijat. Esim. Yhdysvalloissa 90 miljoonaa ihmistä työskentelee vähintään kolme tuntia viikossa palkatta jonkin yleishyödyllisen kansalaisjärjestön hyväksi,

Myös kolmannen sektorin taloudellinen merkitys on kasvanut räjähdysmäisesti. Eikä vain yrityksille: miljoonat ihmiset työllistyvät voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa. Kolmas sektori ei siis pelkästään tuota hyödyllisiä palveluja ilman valtiolle ominaista holhoamista, vaan se pystyy usein tekemään sen tavoittelematta voittoa. Tietenkin on palveluita, kuten sairaalat, jotka eivät voi toimia pelkästään vapaaehtoisvoimin, mutta on myöskin totta, että mm. Yhdysvalloissa monet yhteisöt, kirkot ja kansalaisjärjestöt tarjoavat sairaalapalveluita kilpailukykyiseen hintaan tai peräti ilmaiseksi omille jäsenilleen.

Kolmannen sektorin suuri poliittinen merkitys on siinä, että tulevaisuudessa se pystyy tarjoamaan mahdollisuuden yhteisöllisyyteen, yhteenkuuluvuuteen, solidaarisuuteen ja kansalaisuuteen ilman kansallisvaltion väliintuloa. Tässä lepää sen ”vallankumouksellisuus”. Tämän lisäksi kolmatta sektoria - juuri sen vuoksi että se perustuu vapaaehtoiseen työhön, eli palkkatyön vastakohtaan - on kuvattu ensimmäisenä askeleena kohti kapitalismin jälkeistä yhteiskuntaa.