Ya Basta ja EU:n perusoikeuskirja Nizzassa pidettävässä huippukokouksessa EU:lle tullaan todennäköisesti hyväksymään ns. perusoikeuskirja. Päivänä ennen kokouksen alkua ay-liike osoittaa mieltä kokousta ja perusoikeuskirjaa vastaan. Prahassa tunnetuksi tullut euroopanlaajuinen Ya Basta! -verkosto osoittaa mieltään Nizzassa kokouspäivänä (7.12.). Nizzassa kuten Prahassa Ya Bastan valkohaalarit tulevat laittamaan kehonsa peliin väkivallattomalla kansalaistottelemattomuudella. Julkaisemme Ya Basta -verkoston tapahtumaa varten laatiman dokumentin. 7.-9.12. Ranskan Rivieralla sijaitsevassa Nizzan kaupungissa pidetään EU:n huippukokous. Kokouksen tavoitteena on "Euroopan unionin perusoikeuskirjan" hyväksyminen. Perusoikeuskirjan tarina Viime vuosien aikana maanosamme on käynyt läpi taloudellisen integraation ja juridisen yhtenäistämisen prosessia. Pankkien ja markkinoiden Euroopalla on nyt uudet kultaiset kasvot: Euro. Sisäisen turvallisuuden saralla Schengenin sopimuksen kautta on käynnistetty jäsenmaiden poliisitoiminnan koordinointia ja avattu linnakkeen sisällä olevia laittomia siirtolaisia varten väliaikaisia pidätyskeskuksia (ts. sellaisia tiloja, joissa perusoikeuksia voidaan jättää soveltamatta). Samanaikaisesti hyvin vähän on tehty todellisen poliittisten ja yhteiskunnallisten oikeuksien Euroopan rakentamiseksi. 1990-luvun toisen puoliskon aikana suurin osa Euroopan hallituksista, jotka olivat sosiaalidemokraattisesti suuntautuneiden puolueiden johtamia, lupasivat äänestäjilleen toimenpiteitä taloudellisen integraation vaikutusten hillitsemiseksi. Niinpä menneen vuosikymmenen lopulla Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tuli ajankohtainen teema. Kölnissä 3. ja 4. kesäkuuta 1999 hallitukset ilmoittivat yksimielisesti, että "on tarpeellista laatia perusoikeuskirja", jonka tarkoituksena oli taata unionin kansalaisille tietyt perusoikeudet. Projektin läpiviemiseksi luotiin sellainen elin, jossa on mukana valtioiden ja hallitusten päämiehet sekä EU:n ja kansallisten parlamenttien edustajia, toisen tai kolmannen delegointiportaan mallissa toteuttaen sellaisen edustuksellisuuden malli, joka on täysin vieras 1900-luvun poliittiselle traditiolle. Modernissa politiikassa perustuslakeja ja perusoikeuskirjoja suunnittelevat ja kirjoittavat perustuslailliset kokoukset, jotka on valittu suorilla vaaleilla. Kölnin huippukokouksen positiivinen merkitys oli kuitenkin siinä, että perusoikeuskirjan sitovuus pyrittiin takaamaan pakottamalla kaikkia jäsenvaltioita (myös tulevia) sopeuttamaan oman lainsäädäntönsä ja oikeuksien vähimmäistaso perusoikeuskirjan mukaiselle tasolle. Kesän 1999 aikana eurooppalaiset työnantajaliitot ja uusliberalistisesti suuntautuneet tahot välittivät kansallisille hallituksille viestinsä siitä, että he eivät tule hyväksymään toimenpiteitä, joilla pyritään muodollistamaan eurooppalaisella tasolla yhteiskunnalliset oikeudet. Uusliberalistisen näkemyksen mukaan yhteiskunnallisia konflikteja ratkaistaan voimasuhteiden perusteella (eli materiaalisen konstituution perusteella) ja yhtenäinen oikeuksien kirjaaminen voisi tuhota maanpäällisen paratiisin, joka on olemassa Itä-Euroopan tulevissa jäsenmaissa, joissa on käytettävissä halpaa oikeuksia vailla olevaa työvoimaa. Syksyn 1999 aikana, lokakuussa, Kölnin päätöksiä vesitettiin edelleen ja Tampereen huippukokous oli sopiva paikka tähän tarkoitukseen. Enää ei puhuttu siitä, mitkä olisivat perusoikeuskirjan laatimisen laajennetut osallistumisen mekanismit ja mikä sen sitovuus. Eurooppa on menettänyt muistin EU:n perusoikeuskirjan projekti on vailla rohkeutta ja muistia. Lukien ehdotusta meille jää sellainen käsitys, että 1900-luvun juridinen kulttuuri ja historia on unohdettu tyystin. Eurooppa oli ja on edelleen maailmansotien maanosa (Jugoslavian pommitukset ja Kosovon etniset puhdistukset), Eurooppa oli ja on edelleen siirtolaisuuden maanosa, ja siksi sen pitäisi asettaa keskeiselle paikalle rauhan ja kansalaisuuden teemat. Kansalaisuus, joka pitäisi olla avoin ihmisille, jotka moninaisista ja dramaattisista syistä saapuvat tänne. Kansalaisuus, jonka epääminen on johtanut Euroopan suurimpiin ihmisoikeuskatastrofeihin. Kuitenkin perusoikeuskirjassa rauhasta puhutaan pelkästään esipuheessa siten, että rauha kuuluu jäsenmaille. Muut unohdetaan. Balkanin sodat eivät ilmeisesti ole paljoakaan opettaneet. Siirtolaisuuteen liittyen on sanottava, että monet niistä oikeuksista, joista peruskirjassa puhutaan, kuuluvat pelkästään kansalaisille. Euroopan alueen sisällä asuvien ihmisten oikeudesta unionin kansalaisuuteen ja siten heidän pääsystä perusoikeuksien piiriin ei sanota mitään. Sosiaalisten oikeuksien saralla on unohdettu täysin yhteiskunnallisten ja työn liikkeiden saavutukset. Perusoikeuskirjan laatijat ovat toimineet arkeologien tavoin pitämällä huolta siitä, että kansallisten perustuslakien klassiset periaatteet on siinä säilytetty, ja samalla siivoamalla siitä pois kaikki sellaiset periaatteet, jotka Weimarin tasavallan jälkeen ovat kerääntyneet eurooppalaisiin perustuslakeihin. Lopputulos on uusliberalistinen rakennelma, jossa kapitalismin ajan kaikki suuret yhteiskunnalliset saavutukset ovat joko aliedustettuna tai ne on kokonaan poistettu. Julistuksessa vahvistetaan kaikkien samanarvoisuus lain edessä, mutta samalla katoavat kaikki viittaukset todelliseen samanarvoisuuteen, jotka esiintyvät useamman maan perustuslaeissa (Saksa: Grundgesetz artiklat 2 ja 73; Espanja: Perustuslain artikla 9; Italia: Perustuslain artikla 3). Yksityisyrittämisen oikeudet on tunnustettu sellaisinaan ilman niitä rajoja, joilla 1900-luvun perustuslait yrittivät sitoa kapitalististen markkinoiden "anarkiaa". Sama pätee omistusoikeuteen, joka taataan ilman tarkempia määritteitä likvidoimalla koko menneen vuosisadan debatti julkisesta omistuksesta ja sen merkityksestä. Oikeus koulutukseen on otettu huomioon tavalla, joka sitoo sen välittömästi ammatilliseen valmennukseen, tulkiten koulutuksen merkitystä nyky-yhteiskunnassa hyvin reduktiivisella tavalla. Viittaukset yhteiskunnalliseen turvaan ovat hyvin epämääräisiä. Mitään ei sanota oikeudesta toimeentuloon kansalaispalkan muodossa eikä myöskään minimitoimeentulosta, joka mahdollistaisi ihmisarvoisen elämän unohtaen täysin sen, mitä esimerkiksi pohjoismaiden perustuslait sanovat perustulosta. Sosiaaliturvaetuudet on sidottu työhön tai työn menettämiseen. Perustulo on redusoitu sosiaaliavuksi. Perusoikeuskirjasta puuttuu kokonaan selvä ja tyydyttävä määritelmä ns. uusista oikeuksista. Elävistä olennoista, biodiversiteetistä, oikeudesta elää terveellisessä ympäristössä, eläinten oikeudesta elää (ja syödä) lajille ominaisella tavalla ja bioteknologioista sanotaan hyvin vähän. Lopuksi perusoikeuskirjan kohdassa 54 kielletään käytännössä unionin kansalaisia käyttämästä sen myöntämiä oikeuksia sen muuttamista varten. Perusoikeuskirjamme Euroopan unionin hallituksia yhdistää käsitys, jonka mukaan konstitutiivinen prosessi johdetaan ylhäältäpäin. Todennäköisesti perusoikeuskirjan laatimismallia halutaan soveltaa myös tulevassa perustuslaissa. Euroopan hallitukset ovat kuitenkin erimielisiä siitä, kuinka sitova perusoikeuskirja on. Sama asia jakaa sisäisesti kaikki kansalliset parlamentit. Työnantajien järjestöt ennakoivat tulevaa ja toimivat aktiivisesti taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymyksien parissa siirtääkseen asiakirjaehdotusta oikealle. Ay-liike, joka tukee todellista perustuslakia valittaa siitä, että sitä ei ole kutsuttu Nizzaan ja ilmoittaa, että se tulee tuomaan sinne 50.000 ihmistä. Mutta he aikovat tehdä sen päivää ennen kokouksen alkua eli 6. päivä joulukuuta. Myös Haiderin kaltaiset populistit, jotka vastustavat Euroopan integraatiota pienten isänmaiden nimissä, julistavat huvittavalla tavalla toimivansa jo muutenkin sekasortoisten Nizzan päivien aikana. Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi, meidän on oltava mukana Nizzassa. Se on oikea paikka tuoda konkreettisesti esille asioita, ja se yhdistää meidät, jotka olimme Prahassa, ei pelkästään kansalaistottelemattomuuden ympärille, vaan myös sisällöllisesti. Tämän vuoksi meillä on oltava yhteinen, selvä ja yksiselitteinen manifesti. 1. On ehdottomasti rakennettava eurooppalainen poliittinen tila ja siirrettävä nykyisiä juridisia rajoja eteenpäin puolustaen vanhoja oikeuksia ja vaatien uusia. 2. Haluamme pikaisesti perusoikeuskirjan. Mielestämme se on laadittava laajennetulla osallistumismekanismilla, ja sen pitää olla kansalaiskeskustelun tulosta eikä ylhäältäpäin määrätty. 3. Mielestämme Euroopan perusoikeuskirja (ja tuleva perustuslaki) on pohjauduttava maanosamme edistyksellisempiin malleihin, erityisesti kun puhutaan kansainvälisten ja yhteiskunnallisten konfliktien rauhanomaisesta ratkaisusta ja perustulosta. Mallit, joihin viittaamme ovat Saksan, Italian ja Espanjan perustuslait, jotka ovat antifasistisen taistelujen tulosta ja pohjoismaiden perustuslait perustuloon liittyvien kysymyksien suhteessa. 4. Siirtolaisten oikeudet on tunnustettava. Siirtolaiset omalla historiallaan, kulttuurillaan ja aktiivisella läsnäolollaan viittaavat uudempaan, rikkaampaan ja monimuotoisempaan kansalaisuusmalliin kuin se, mitä me tunnemme. 5. On tunnustettava universaalinen ja ehdoton oikeus kansalaistuloon työstä riippumatta. Vaatimuksemme perustuu nykyisten tuotantoprosessien yhteiskunnalliseen luonteeseen, se ei ole siis vastalääke syrjäytymiselle, vaan yhteiskunnallisen yhteistyön tuotannollisen voiman hedelmien tasa-arvoista jakoa. 6. On määriteltävä uudet oikeudet, jotka huomioisivat ympäristöongelmat, puolustaisivat biodiversiteettiä, eläinten oikeuden lajille tyypilliseen elämään, ja huomioisi vaarat, jotka sisältyvät bioteknologioiden kaupalliseen hyödyntämiseen. 7. Euroopan perustuslaki ei saa olla muuttumaton eikä ylhäältäpäin määrätty. Sen on annettava jokaiselle sukupolvelle ja kansalaisliikkeelle mahdollisuus rakentaa itselleen sopivat yhteiskunnallisten suhteiden muodot. Me menemme Nizzaan 7.12 ja kaikkialle missä valtaapitävät eliitit kokoontuvat voidaksemme päästä niihin huoneisiin, joissa harvat päättävät ilman mandaattia, ja viedäksemme sinne niiden konstitutiivisen äänen, jotka haluavat sosiaalisemman ja solidaarisemman Euroopan kuin se, mihin me olemme tähän asti tutustuneet. YA BASTA! Linkki: www.yabasta.it KIPINÄ MARRASKUU/2000 INDEX [Kuokkavierasjuhlat] · [The Battle of Nizza] · [Buy Nothing Day] · [Ya Basta ja EU:n perusoikeuskirja] · [10 asiaa organisoitumisesta] · [Valkohaalarit linnanjuhliin] · [Resepti] Takaisin etusivulle