Amerikka – Amerikka!!! New Yorkia ja Washingtonia vastaan toteutetut terrori-iskut ovat jotain täysin uutta. Emme voi tulkita sitä vanhoilla paradigmoilla eli sijoittamalla nämä tapahtumat vanhojen viitekehysten sisälle. Nämä traagiset tapahtumat ovat tilaisuus vapautua menneisyyden romuista. Viime aikoina olemme usein kirjoittaneet New Yorkista, Washingtonista ja Los Angelesista Imperiumin vertauskuvallisina uusina pääkaupunkeina. Raha, aseet ja spektaakkeli: Imperiumin tärkeimmät funktiot. Kun neljäs kaapatuista kuoleman koneista oli ilmassa, WTC:n ja Pentagonin räjähdysten jälkeen oli helppo kuvitella sen suuntaavan Los Angelesiin. Koneen suunta oli kuitenkin toinen eikä se koskaan saapunut tuntemattomaan päämääräänsä. Silti spektaakkeli oli murhenäytelmässä läsnä heti alusta saakka. Maailma katsoo nyt niitä kirottuja kuvia, joita kelataan edestakaisin ja samalla eräät kysyvät: missä ovat nämä samat kamerat kun palestiinalaisia tapetaan? Kysymys on täysin epäoleellinen sen tosiasian edessä, että ihmisiä tapetaan sekä New Yorkissa että miehitetyssä Palestiinassa: jokainen kuolema ottaa ihmiskunnalta pois jotakin ainutlaatuista, ja se ei varmasti palaudu tv- kuvien kautta. Näin me ajattelemme. Näin eivät ajattele Bin Laden, Bush, Milosevic, Blair ja Saddam Hussein. Syyllisten etsintä on alkanut. Silti totuus on yksinkertainen. Me olemme kaikki syyllisiä. Syyllinen on ihmisjärki, joka tekee valtavista kaksoistorneista vapaakaupan symboleja. Syyllinen on ihmisjärki, joka pystyttää salaperäisen viisikulmaisen rakennuksen vallan ja salaisuuden symboliksi. Biovallan symboliksi: valta päättää elämästä ja kuolemasta. Syyllinen on ihmisjärki, joka pystyttää ideologioita ja identiteettejä. Syyllinen on ihmisjärki, joka sanoo ”ei Amerikka voi olla syytön”. Amerikka on silti syytön. Syyllisiä ovat unelmat rajoittamattomasta vapaakaupasta; sotilaalliset salaisuudet, jotka kätkeytyvät mystisten rakennusten sisälle; vallankumousutopiat ja ideologiat, joiden nimissä ihmiset ovat valmiita uhraamaan kaiken. Meidän pitäisi viimeistään nyt, kun tragediat materialisoituvat meidän virtuaalimaailmassamme, pysyä tietyn etäisyyden päässä kaikista ehdottomista ajatusmalleista. Ne ovat ne todelliset syylliset. Enemmän tai vähemmän piiloteltu vahingonilo on sairasta ja halveksuttavaa. Imperiumin globaalikomento ei opi siivoojien, huoltomiesten, tarjoilijoiden ja vahtimestarien kärsimyksistä. Se ei opi mitään sen mustan asunnottoman kuolemasta, joka eli yleisöpuhelimien vaihtokolikoilla WTC:n läntisen sisäänkäynnin kohdalla. Hän oli sullonut nerokkaan paperipallon vaihtorahojen palautusaukon sisälle pysäyttääkseen palautuvia kolikoita ja voidakseen vapauttaa ne varta vasten tehdyllä puikolla soittajan poistuessa. Muistamme häntä ja toivomme hänen olevan hengissä. Valitettavasti hän on vähintään menettänyt toimeentulonsa ja lämpimän pahvista tehdyn kodin kaksoistornien erään ilmanvaihtoritilän päällä. Ja maailmalla on ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä hänen kuolemansa vuoksi, koska nyt hän, amerikkalainen asunnoton, tietää mitä on terrori, mitä on kauhu. Vaikka uhrit olisivat kaikki analyytikkoja, yritysjohtajia ja pörssimeklareita, ei asia muuttuisi miksikään. Tämän tragedian uhri ei ole Imperiumi, uhrit ovat tuhannet Yhdysvaltojen kansalaiset ja Yhdysvallat ei ole Imperiumi. Kohtaamamme terroriteot, niitä saattava vahingonilo ja enemmän tai vähemmän piiloteltu antiamerikkalaisuus ovat sekavan ideologian tulosta, joka ei kykene erottamaan Yhdysvaltoja Imperiumista. Sellaisen ideologian tulosta, joka vastustaa Imperiumia taantumuksellisen identiteetin nimissä. Nämä iskut ovat jotakin täysin uutta, ja silti jotakin, mikä kuuluu menneisyyteen. Omaa territoriaalista, etnistä, rodullista tai uskonnollista identiteettiä puolustavien on pakko antaa viholliselle keho voidakseen iskeä sitä vastaan. Samalla tavalla toisella puolella viha kohdistuu arabiin, muslimiin, siirtolaiseen. Imperiumia vastaan ei ole kuitenkaan isketty, koska Imperiumi on kaikkialla ja samalla se ei ole missään. Ehkä se oli myös WTC:ssä, samoin kuin WTC:ssä oli sen ontologinen vihollinen: immateriaalinen työläinen tai kyborgin ulokkeilla varustettu asunnoton, joka asui Imperiumin kidassa kuten Joonas eli valaan sisällä. Jos isket yhteen, tapat myös toisen. Imperiumi ja sen vastakohta kulkevat aina yhdessä. Imperiumi, kuten valta, on voimien välinen suhde, se sisältää aina vastakohtansa, kuten Foucault ja Deleuze opettavat. Siksi Imperiumi on pikemminkin strategia tai voimien välinen suhde, kuin vallan fyysinen muoto. Fundamentalismi, joka halusi tuhota Imperiumin tai sen symbolin, samalla ja ensisijaisesti tuhosi Imperiumin vastavoimat. Tähän voimme vielä lisätä, että Imperiumin vastaiset liikkeet, joiden osa me olemme, ovat nekin strategioita eivätkä fyysisiä organisaatioita. Näin suuren katastrofin jälkeen ja vielä suurempia katastrofeja odotellessa meidän on kysyttävä: kuka hyötyy näistä iskuista? Iskuista hyötyy Imperiumin sotilaallistuotannollinen koneisto. Meidän on kysyttävä: kuka menettää jotakin näiden iskujen seurauksena? Uhrien lisäksi on ainakin yksi taho, joka on menettämässä ja paljon: globaaliliike. Onko enää mahdollista ehdottaa valkoisen talon piiritystä Washingtonissa syyskuun lopulla? Ei. Tuleeko julkisessa kuvassa yhdistymään mediamanipuloinnin seurauksena World Trade Centerin tuhoutuminen ja World Trade Organizationin vastustaminen? Kyllä, vaikka kaikki tiedämme, että organisaatioiden välillä ei ole mitään yhteistä paitsi ideologia. Silti on helppo kuvitella mikä on julkisuuteen muodostuva kuva: "jos olet Imperiumia ja sen kauppapolitiikkaa vastaan, olet terroristien liittolainen". WTC:n ja Pentagonin iskut ovat Imperiumille sama mitä Reichstagin tulipalo vuonna 1933 oli natsismille. Meidän on kuljettava sen kirotun dualismin tuolle puolen, jonka mukaan uusliberalistisen globalisaation vastustaminen tekee sinusta ideologian, uskonnon, veren, maan ja perinnön fundamentalismien kannattajan. Meidän on päästävä eroon piilevästä antiamerikkalaisuudesta ja ymmärrettävä, että juuri Amerikka on antanut yhteiskunnallisille liikkeille paljon: IWW:stä Seattleen, Detroitin 1960-luvun autonomisista työläisistä General Motorsin lakkoihin. Ainutlaatuisia asioita, jotka eivät olisi voineet syntyä missään muualla. Amerikkalaiset eivät ole ikuisia lapsia; heidän maailmansa ei ole Disneyland; he eivät usko, että fiktio olisi heidän historiansa. Ja vaikka he sellaisia olisivat tai niin ajattelisivat, se on heidän oma asiansa, koska he ovat antaneet meille paljon. Viimeistään nyt meidän on selvitettävä välimme kaikkien niiden taantumuksellisten ideologioiden ja jäänteiden kanssa, joita kohtaamme joskus moninaisuuden liikkeissämme - ellei peräti joskus meissä itsessämme. Viimeistään nyt meidän on oltava kuulematta niitä vetoomuksia, jotka Suomessakin ovat jo nousseet esille: vetoomuksia, jotka pyytävät meitä mukaan suureen antiamerikkalaiseen ristiretkeen. Me emme tarvitse Moskovan vanhan palapelin jäännöksiä. Postmoderni on vihdoinkin täällä. Kirjoitus on julkaistu alunperin tottelemattomien verkoston (ent. valkohaalarit) sivuilla osoitteessa www.valkohaalarit.org KIPINÄ LOKAKUU/2001 INDEX [Pääkirjoitus] · [Göteborg, Genova ja postmoderni fasismi] · [Lainauksia] · [Gats ja julkiset palvelut] · [Amerikka] · [Kipinän vegeresepti] · [Musiikki] · [Turkulaisia toimijoita] Takaisin etusivulle