GATS: Julkisten palvelujen alasajoa maailmanlaajuisesti
GATS eli "WTO:n yleissopimus palveluja koskevasta kaupasta" puhuttaa jälleen ympäri maailmaa. Suunnitelmat suuryhtiöitä palvelevasta kaupan liberalisoinnin lisäämisestä julkisten palveluiden ja ihmisten perusoikeuksien kustannuksella ovat eräs syy, miksi eri puolilla maailmaa kampanjoidaan yhä voimakkaammin WTO:ta vastaan.
WTO:n neuvottelut kaupan lisäliberalisoinnista palveluiden osalta (ns. GATS 2000) ovat edenneet. GATS:ia pyritään laajentamaan niin monelle sektorille kuin mahdollista. Euroopan komissio näyttelee kauppakomissaari Lamyn johdolla hyvin aggressiivista roolia tämän tavoitteen edistämisessä. Komissio työskentelee tiiviisti European Services Forumin (palvelutyönantajien etujärjestö) kanssa edistääkseen eurooppalaisten palvelualan suuryritysten intressejä.
Edellisen WTO:n ministerikokouksen kaatuminen Seattlessa 1999 merkitsi raskasta iskua suunnitelmille globaalin kaupan ja investointien liberalisoinnin lisäämisestä. Tästä huolimatta helmikuussa 2000 käynnistettiin WTO:ssa eräänlainen matalan profiilin neuvottelukierros, johon sisältyi neuvotteluja palveluita koskevan kaupan lisäliberalisoinnista. Tämän kehityksen tuloksena keskustelu GATS:ista on jälleen kuumentumassa. GATS:ia pidetään uhkana demokratialle ja julkisille peruspalveluille kuten terveydenhoidolle, koulutukselle ja vedensaannille. Tämän vuoksi sadat kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot ovat allekirjoittaneet julistuksen "Stop the GATS attack" ja valmistelleet toimintaa WTO:n tulevan ministerikokouksen yhteyteen 9.11.2001.
Julkisia palveluja ei ole suojattu EU:ssakaan
WTO:n pääjohtaja Mike Moore on julkisuudessa vakuuttanut, ettei GATS koske valtion hoitamia palveluita. Tosiasia kuitenkin on, että GATS-sopimuksessa julkiset palvelut määritellään hyvin kapeasti, ja että nimenomaan siihen liittyvä tulkinnanvarainen maininta "valtiollisesta auktoriteetista" on keskustelun keskipisteenä.
Huolta on lisännyt myös taannoinen British Columbian (Kanadan osavaltio) työ- ja investointiministeriön raportti, joka varoittaa GATS-sopimuksen saattavan heikentää olemassaolevaa julkisten palvelujen järjestelmää.
GATS:in määritelmän mukaan julkiset palvelut ovat kuin "mikä tahansa palvelu jota ei järjestetä kaupalliselta pohjalta eikä kilpailussa yhden tai useampien palveluntarjoajien kanssa". British Columbian raportti tuo esille, että kyseinen poikkeus voi suojata vain muutamia julkisia palveluita - sellaisia, jotka tarjotaan täysin ei-kaupallisten, ehdottomien julkisten monopolien toimesta.
Raportti osoittaa myös, että kyseinen valtiollista auktoriteettia koskeva poikkeus tulee suoraan EU-sopimuksesta, ja että EU:n kontekstissa se on "epäonnistunut suojaamaan julkisia palveluja aina, kun sitä on kokeiltu". Euroopan tuomioistuimen käsiteltävänä on ollut jo kahdeksan haastetta, ja jokainen niistä on onnistunut haastamaan valtiollisen julkisen palvelun, jonka asianomaisen EU-maan hallitus on yrittänyt vakuuttaa olevan auktoriteettinsa alla vedoten EU-sopimuksen 45. artiklan poikkeukseen.
EU:n yksityistämistrendi
EU:n yksityistämismyönteinen agenda muodostaa yhtä suuren uhan julkisille palveluille kuin WTO:n GATS-sopimuskin. EU:ssa on ajettu aggressiivisesti eteenpäin EU:n laajuisia yksityistämisiä niin televiestinnän, finanssipalveluiden, energian, postipalveluiden kuin julkisen liikenteenkin aloilla (Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätöslauselma, 23. ja 24.3.2000).
Euroopan komission tannoinen tiedote "Services of General Interest in Europe" on hyvin paljastava. Komissio korvaa liian epäselvänä pitämänsä sanan "julkiset palvelut" sanalla "yleisen edun palvelut", jotka se määrittelee "markkina- ja ei-markkina-palveluiksi, joita julkiset auktoriteetit luokittelevat yleisen edun mukaisiksi ja erityisen julkisten palvelujen velvoitteiden alaisiksi".
Euroopan komission rooli
Se että EU:ta edustaa GATS-neuvotteluissa Euroopan komissio, ei tiedä hyvää julkisille palveluille Euroopassa. Kauppakomissaari Lamy on hiljattain yrittänyt lieventää huolta GATS:n uhkista vakuuttamalla, että "alueilla jotka liittyvät valtion järjestelyihin, kuten energia, postipalvelut, koulutus, kulttuuri ja terveys, pyrimme säilyttämään lainsäädännölliset erityisoikeudet, kulttuurisen ja sosiaalisen identiteettimme sekä kuluttajansuojamme korkeat standardit" (Pascal Lamyn puhe Brysselissä 27.11.2000).
Lamyn vakuutus ei kuitenkaan ole kovin uskottava sen tosiasian valossa, että Euroopan komissio on yksityistämässä energiaa ja postipalveluita. Samalla se herättää kysymyksen, suojaako EU todellisuudessa MITÄÄN julkisia palveluja yksityistämiseltä. Nykyinen EU:n prioriteettilista GATS 2000:n sisällöstä sisältää neuvottelut ympäristöllisistä palveluista (kuten vesihuolto ja kunnallinen jätehuolto) sekä liikennepalvelut (kuten julkinen liikenne). Jälleen nousee kysymys: mitkä ovat ne julkiset palvelut, joita Euroopan komissio pyrkii suojaamaan?
Valmistautuessaan GATS 2000 -neuvotteluihin Euroopan komissio on tehnyt tiivistä yhteistyötä Euroopan palvelualan suuryritysten kanssa, joiden intressejä ajaa European Services Forum (ESF). ESF perustettiin vuonna 1998 entisen kauppakomissaarin Brittanin toimesta. Tavoitteena oli saada talouselämän edustajat mukaan EU:n neuvottelukantojen määrittelyyn GATS 2000:a varten. Euroopan komission erityinen GATS-verkkosivu ei jätä paljoa arvailun varaan sen yksipuolisesta lähestymistavasta: "GATS ei ole vain jotain mikä on olemassa hallitusten välillä. Se on ensisijaisesti väline talouselämän hyödyksi" ("Opening World Markets for Services - Towards GATS 2000, Euroopan komission nettisivu).
Tarvitaan sekä globaalia että EU:n sisäistä vastarintaa
Euroopan maiden julkisia palveluita uhataan kahdelta suunnalta. Ensinnäkin on WTO:n GATS-sopimus ja suunnitelmat laajentaa sopimuksen toimintakenttää GATS 2000 -neuvottelujen kautta. Sitten on olemassaoleva EU:n sisäinen markkinalainsäädäntö, ns. "Lissabonin strategia", joka sisältää energian ja postipalveluiden liberalisoinnin, ja lisäksi on Euroopan komission ajama yhtiöiden intressejä mukaileva suuntaus. Johtopäätös näyttää yksinkertaiselta: laadukkaiden julkisten palveluiden puolesta kampanjoivien eurooppalaisten ryhmien ei pidä rajoittaa kampanjoitaan pelkästään WTO:n GATS-sopimusta ja nykyisiä GATS 2000-neuvotteluja vastaan, vaan on myös tuotava esille EU:n yksityistämispolitiikka ja yhtiöiden vaikutusvalta EU:n politiikkaan.
Lähde: Corporate Europe Observer # 9
- Linkki: www.xs4all.nl/~ceo/gatswatch/
Corporate Europe Observatoryn ja Transnational Instituten ylläpitämä Gatswatch-verkkosivu
KIPINÄ LOKAKUU/2001 INDEX[Pääkirjoitus] · [Göteborg, Genova ja postmoderni fasismi] · [Lainauksia] · [Gats ja julkiset palvelut] · [Amerikka] ·
[Kipinän vegeresepti] · [Musiikki] · [Turkulaisia toimijoita]
Takaisin etusivulle