Näpit irti geeneistä!
Geeniteknologia on valtaamassa alaa ruoantuotannossa, ja geenimuunnellut tuotteet kauppojen hyllyiltä. Näiden tuotteiden erottaminen muista elintarvikkeista on vaikeaa, koska merkinnät raaka-aineiden alkuperästä puuttuvat. Mutta geenimuunneltu ruokahan on täysin turvallista - vai onko? Entä miten käy paikallisille pienviljelijöille geeniteknologian yleistyessä? Olisiko Turussakin lähdettävä kampanjoimaan suuryritysten hallitsemaa geeniteknologiaa vastaan? Julkaisemme tässä tietoa keskustelun ja toiminnan pohjaksi.
Mitä geenimanipulaatio oikein on?
Geenimanipulaatiolla tarkoitetaan perimän eli DNA:n osittaista siirtämistä yhdestä eliöstä tai lajista toiseen. Perinteisessä kasvinjalostuksessa vain lajin sisäinen risteytyminen oli mahdollista, mutta geenitekniikalla voidaan rikkoa lajirajat ja siirtää geenejä vaikkapa kalasta tomaattiin tai bakteerista maissiin.
Geeniteknologia on hyvin kallista, niinpä se on käytännössä hyvin harvojen suuryhtiöiden käsissä. Tämä tietää yhä kasvavaa ruuantuotannon keskittymistä ja uhkaa paikallisten maanviljelijöiden tulevaisuudelle.
Geeniteknologian käyttöä perustellaan väittämällä sen tuovan meille laadukkaampaa ruokaa, ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja ja jopa ratkaisun maailman nälkäongelmaan. Lukuisat tutkimukset kuitenkin osoittavat geeniteknologialla olevan ennalta-arvaamattomia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Ja koska suurimmat syyt nälänhätään ovat maailman poliittisissa ja taloudellisissa rakenteissa, on geeniteknologialta turha odottaa siihen ratkaisua.
GM-tuotteet ja terveys
Moniin GM-kasveihin on siirretty geenejä eliöistä, jotka eivät ole koskaan ennen kuuluneet ihmisen ruokavalioon. Nämä täysin uuteen ympäristöön siirretyt geenit ovat omiaan aiheuttamaan allergioita. GM-tuotteet ovat jo aiheuttaneet allergisia reaktioita, myrkytystiloja ja jopa kuolemantapauksia. Geenin siirron onnistuminen todetaan yleensä siirtämällä myös antibioottien vastustuskykyä ilmentävä merkkigeeni. Kun vastustuskyky leviää, muuttuvat antibiootit tehottomiksi. Mitään pitkän aikavälin tutkimuksia muuntogeenisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista ei ole tehty. Esimerkiksi yliopistojen tutkimusrahoitus tulee suurelta osin geeniteknologiaan sidoksissa olevilta tahoilta, mikä ei voi olla vaikuttamatta tutkimuksen lähtökohtiin.
Ympäristövaikutukset
Niin rikkakasveille kuin myös tuholaisille kehittyy jatkuvan myrkkyvaikutuksen vuoksi vastustuskyky vahvoillekin kemikaaleille. Mitäs sitten, kun myrkyt eivät enää tehoa? Kasveja on myös manipuloitu tuottamaan hyönteismyrkkyjä itse, jolloin erillisiä ruiskutuksia ei tarvita. Valitettavasti tällainen kasvi ei näe eroa tuholaisten ja esimerkiksi pölyttäjinä toimivien viljelylle hyödyllisten hyönteisten välillä. Muuntogeeniset kasvit erittävät myrkkyä myös maaperään, jolloin hyödyllinen maaperäeliöstö joutuu vaaraan. Tuulen ja hyönteisten mukana kulkeva siitepöly kykenee saastuttamaan naapuripellon perimän useiden kilometrien etäisyydeltä. Tämä on vakava uhka etenkin geenimanipulaatiosta irtisanoutuneelle luonnonmukaiselle maataloudelle. GM-kasvit voivat myös risteytyä luonnossa esiintyvien lähisukulaistensa kanssa. Tällaiset risteytymät ovat peruuttamattomia, eikä kerran luontoon vapautuneiden geenien leviämistä voida estää. Yhden lajin monokulttuurit syrjäyttävät vuosisatojen saatossa paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita kasvikantoja. Myös perimätieto vanhoista viljelymenetelmistä unohtuu ja niinpä maatalouskemikaalien lisääntyvä käyttö tekee viljelijöistä riippuvaisia ylikansallisista yhtiöistä.
Ratkaisu nälänhätään?
Monet geeniteknologian puolestapuhujat esittävät väitteitä, joiden mukaan geenimanipuloitu ruoka tarjoaa ratkaisun maailman nälkäongelmaan. Tosiasiassa maailmassa kuitenkin tuotetaan jo riittävästi ruokaa koko maapallon väestön ravitsemiseksi. Nälänhätä johtuukin pikemminkin maailmantalouden rakenteista, kuin viljelykelpoisen maan puutteesta.
Ylikansalliset yhtiöt ovat vallanneet suuren osan kehitysmaiden viljelymaista, joilla ne tuottavat ruokaa, eläinten rehua ja nautintoaineita vientiin ulkomaille. Tästä syystä paikallisille ihmisille ei jää ravinnon tuottamiseen soveltuvaa maata. Patentoitujen muuntogeenisten kasvien ja eläinten lisääntyvä käyttö on uhka tuhansia vuosia vanhoille viljelykulttuureille. Kourallinen suuryhtiöitä on monopolisoinut siementeollisuuden itselleen ostamalla lähes kaikki perinteiset kasvinjalostuslaitokset. Tuottamalla lisääntymiskyvyttömiä siemeniä yhtiöt vievät viljelijöiltä mahdollisuuden omavaraiseen siementuotantoon, pakottaen heidät ostamaan joka vuosi uuden siemenerän.
Suomen tilanne
Vuonna 1999 Suomen tullilaboratorio tutki 70 näytettä maahantuodusta soijasta ja maissista, joista 32 osoittautui geenimuunnelluiksi. Osa testatuista elintarvikkeista oli menossa tuotantoeläinten rehuksi ja osa suoraan ihmisravinnoksi. Suuri osa Suomen elintarvikejalosteista sisältää soijaa tai maissia jossain muodossa. Yleisimpinä mainittakoon soijalesitiini (E322), maissitärkkelys ja kasviöljyt.
Tähän asti geenimanipuloituja lisäaineita ei ole tarvinnut merkitä pakkaukseen. Vuoden 2000 huhtikuussa tulee kuitenkin voimaan Euroopan neuvoston asetuksen mukainen yhden prosentin raja-arvo. Jos raaka-aineen GM-sisältö ylittää tämän kynnysarvon, se katsotaan geenitekniikalla muokatuksi. Mikäli pitoisuudet jäävät alle prosenttiin, ilmoituspakkoa ei ole. Tästä huolimatta esimerkiksi Britanniassa monet kauppaketjut ovat asettaneet kynnysarvon omille tuotteilleen 0.1 prosenttiin. Määritysmenetelmien tarkentuessa pyrkimyksenä on pudottaa raja vieläkin alemmaksi. Soijan ja maissin lisäksi Suomeen tuodaan muuntogeenisestä rapsista puristettua öljyä, jota ei tarvitse jatkossakaan merkitä. Käytännössä GM-tuotteiden maahantuontia ei pystytä valvomaan, koska tutkimuksiin vaadittava teknologia on kallista ja aikaa vievää. Hankaloittaakseen manipuloimattomien aineksien erottelua yhtiöt saattavat käsitellä puhtaita ja geenimuunneltuja raaka-aineita samanaikaisesti niin kuljetus- kuin jauhatusvaiheessakin.
Vastarinta kantaa hedelmää
Useat kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa ovat ryhtyneet kampanjoimaan geeniteknologiaa vastaan. Monet maanviljelijät ovat kieltäytyneet kasvattamasta uusia lajikkeita ja kuluttajajärjestöt ovat vaatineet geenimanipuloimatonta ruokaa. Myös Suomessa on käynnistetty geenimanipulaation vastainen kampanja, joka kantaa nimeä Verso. Kansainvälisen GM-vastaisen toimintaviikon aikana Verso organisoi 8.4. Suomessa GM-vastaisen toimintapäivän, jossa geenimanipulaation kritiikki nousi onnistuneesti esille. Kampanjalla on toimintaryhmiä eri kaupungeissa, sivut internetissä sekä painettuja lentolehtisiä, joita voi tilata jaettavaksi. Turussa ei ole vielä kampanjaa käynnistetty, mutta ehkäpä jo kesän jälkeen...?
Mitä minä voin tehdä?
1) Yritä hankkia ruokasi suoraan paikallisilta luomutiloilta ja tue pienviljelijöitä paikallisten kasvikantojen ylläpitämisessä.
2) Pyri välttämään geenimanipuloituja elintarvikkeita, äläkä osta ylikansallisten yhtiöiden tuotteita.
3) Kirjoita mielipiteesi kauppojen palautelaatikoihin ja pyydä kauppaketjuja lopettamaan GM-ruoan myynti.
4) Kehota tukkuliikkeitä lopettamaan muuntogeenisten elintarvikkeiden jakelu. Ota yhteyttä tuotteiden valmistajiin ja pyydä selvitystä raaka-aineiden alkuperästä.
5) Kirjoita paikallislehtesi yleisönosastolle ja avaa keskustelu mikäli sitä ei vielä ole tehty.
6) Pyydä kansanedustajia vetoamaan GM-ruoan kieltämiseksi.
7) Tilaa lisää näitä lentolehtisiä sekä jaa niitä ystävillesi, työtovereillesi ja yleisiin tiloihin.
8) Tule mukaan toimintaan, perusta oma toimintaryhmä tai tee lahjoitus kampanjalle.
[ms]
Linkkejä:
kulma.net/gmkampanja
www.resistanceisfertile.comLähde: GM-kampanja Verso
KIPINÄ TOUKOKUU/2000 INDEX[Street Party Turussa 27.5.] · [Näpit irti geeneistä!] ·
[Keikka-arviot] · [Asian Dub Foundation] ·
[Otso Lapila] · [Vappu] · [A16 Washington DC] ·
[Chiapas ja zapatistit] · [Ruokareseptit]
Takaisin etusivulle