Genova, heinäkuu 2001: Moninaisuus vastaan G8 20.-22. heinäkuuta järjestetään Genovassa, Pohjois-Italian länsirannikolla sijaitsevassa satamakaupungissa G8-huippukokous. Kokoukseen osallistuavat maailman seitsemän teollistuneimman valtion (Yhdysvallat, Japani, Saksa, Ranska, Englanti, Italia ja Kanada) päämiehet sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Euroopan Unionin edustaja Romano Prodi. G8 perustettiin 1970-luvun puolivälissä öljykriisin aikana. Tarkoituksena oli luoda länsimaille yhtenäinen strategia omien intressiensä puolustamiseksi. Vaikka G8 ei ole virallinen järjestö, jolla olisi muodollista päätäntä- tai toimeenpanovaltaa, sen piirissä käydyillä keskusteluilla on ilmeisiä vaikutuksia planeettamme elämään. Osanottajien mukaan G8-huippukokouksissa käydyissä keskusteluissa hahmotetaan strategisia linjauksia globaalille kehitykselle. Jos kahdeksan tai yhdeksän maailman mahtavinta miestä, tuhannet muut viranomaiset ja median edustajat hakeutuvat jonnekin, kuluttaen paljon aikaa ja valtavan määrän rahaa (Genovan G8-kokouksen budjetti on 650 miljoonaa markkaa), kyseessä ei voi olla pelkkä vapaa-ajan tapaaminen tai merkityksetön tapahtuma. Tietysti spektaakkeli on tärkeä tekijä: pelkästään laittamalle liikkeelle valtavan koneiston, joka miehittää kokonaisia kaupunkeja, osoitetaan vallan olemassaoloa. Kaiken järjen mukaan helpompaa ja halvempaa olisi vetäytyä suurelle risteilyalukselle keskelle merta keskustelemaan maailman tulevaisuudesta, mutta vallan on näytettävä suoraan ja median välityksellä merkkejä omasta olemassaolostaan. Mutta kuten sanottu, G8 ei ole pelkkä symbolinen spektaakkelikoneisto. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Maailmanpankin (WB) ollessa nykyisen globalisoituneen maailman talous- ja rahapolitiikasta vastaavat elimet, G8 on foorumi, jossa päätetään maailman poliittisista linjauksista. Se on eräänlainen maailmanlaajuinen hallitusten välinen konferenssi. Ravun kääntöpiiri Kuten on huippukokouksille tyypillistä, myös Genovan kokouksen agenda on hämärän peitossa. Hämärän peitossa se tulee varmasti pysymään myös kokouksen jälkeen, mikä on tietysti outoa, kun ajatellaan, että kyseessä ovat demokraattisesti valitut johtajat, joiden pitäisi edustaa kansalaisia ja kertoa heille avoimesti käydyistä keskusteluista. Joidenkin mielestä on täysin hyväksyttävää, että demokraattisesti valitut johtajat kokoontuvat ja keskustelevat mistä heitä huvittaa, joutumatta selvittämään jokaista sanaa yleisölle. Hyvin usein kuitenkin unohdetaan, että valtionpäämiehet valitaan tehtäviin, joita kansalaisyhteiskunta voi valvoa vakiintuneiden välineiden avulla (kansallinen politiikka). Se on yksi demokratian kulmakivistä. Uudessa uljaassa maailmassa, kun valtionpäämiesten tehtäväkentästä tulee globaali ja päätökset vaikuttavat ehkä enemmän muualla kuin kansallisella areenalla, on syytä miettiä, onko olemassa enää kontrollivälineitä. Esimerkiksi George W. Bush on Yhdysvaltojen demokraattisesti valittu presidentti. Hänen päätöksensä kuitenkin vaikuttavat huomattavasti suurempaan määrään ihmisiä kuin pelkästään Yhdysvaltojen kansalaisiin. Miten nämä muut ihmiset pystyvät vaikuttamaan? Tämä on yksi suurimmista haasteista, joita globalisaatio on tuomassa politiikalle. On vaikea uskoa toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi sitä, että ihmiskunta kulkisi globalisaation tietä takaperin - ravun lailla - palatakseen kansallisvaltioiden aikaan. Ravun kääntöpiiri on ohitettu kauan sitten. Globalisaatiossa me tarvitsemme tapoja, joilla kansalaisyhteiskunta kykenee valitsemaan itselleen globaalipoliitikkoja ja kontrolloimaan heitä. Tähän asti ainoa tehokas tapa on ollut koota kymmeniätuhansia kansalaisia huippukokousten yhteydessä osoittamaan, että johtajilla, jotka on valittu päättämään kansallisista asioista, ei ole oikeutta toimia globaalitasolla, ellei kansalaisilla ole demokraattisia kontrollivälineitä. Sotatila kielletyssä kaupungissa G8-huippukokouksen yhteydessä Italian hallitus on päättänyt - Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisten neuvomana - julistaa ison osan Genovan kaupungin keskustaa "punaiseksi alueeksi" ja sulkea sen kaikilta ulkopuolisilta. Asukkaat on jo nyt varustettu turvapasseilla. He eivät saa koko viikon aikana vastaanottaa vieraita, ja monet heistä on häädetty kodeistaan. Genovan keskustassa asuu myös tuhansia paperittomia maahanmuuttajia, jotka työskentelevät italialaisten työnantajien hyväksi. Mutta koska heillä ei ole oleskelulupia, heitä ei virallisesti ole olemassa, ja siksi he eivät asu kodeissaan, ja siksi he eivät pääse punaiselle alueelle kokouksen aikana. Kokouksesta eivät kärsi pelkästään ne, jotka ovat tottuneet kärsimään. Myös muut ovat tulilinjalla. Genovan matkustaja- ja tavarasatamat suljetaan ja vahinko on todellakin mittava, erityisesti jos huomioidaan se tosiseikka, että heinäkuussa Genovan sataman toiminta on vilkkaimmillaan (yritykset lähettävät tavaroita maailmalle ennen elokuun lomakautta ja matkailijat matkustavat lautoilla saaristoon). Tämä tietysti tarkoittaa lomautuksia sataman työntekijöille, rahan menetystä yrittäjille jne. Genovan satama suljetaan ensinnäkin siksi, että huippukokouspaikka sijaitsee sen välittömässä läheisyydessä, ja toiseksi, koska kokousvieraat ja heitä saattavat delegaatiot majoitetaan kahteen suureen risteilyalukseen, jotka pysäköidään satama-altaaseen. Yhdysvaltain ja Ranskan päämiehet eivät tietenkään voi majoittua tavalliseen laivaan tavallisten huippukokousedustajien kanssa - heidän arvovallalleen sopivat paremmin omien laivastojensa lentotukialukset, jotka tuodaan Genovaan (näiden liikkumiseen ja tuhansien merimiesten oleskeluun liittyviä kuluja ei ole laskettu mukaan huippukokouksen kuluihin...). Ilmeisesti näillä valmisteluilla halutaan osoittaa, kuinka valta ja sota liittyvät toisiinsa. Huippukokouksen aikana Genovassa tulee partioimaan 20.000 poliisia ja 8.000 armeijan erikoisjoukkojen miestä (jälkimmäisten tehtävä on vartioida strategisia kohteita eikä heitä toivottavasti käytetä mielenosoittajia vastaan). Italian ja Naton ilma- ja merivoimat ovat myös hälytystilassa. Yhdysvallat on kokouksen ajaksi antamassa Italian turvallisuusviranomaisten käyttöön vakoilusatelliitin, joka kykenee valvomaan kaupunkia erittäin tarkasti ja kuvaamaan yksittäisiäkin ihmisiä. Ketä vastaan G8 on sodassa? Sotakoneisto on mahtava. Sillä voisi vallata valtioita ja voittaa sotia. Mutta ketä vastaan G8 oikein sotii? Mediassa turvallisuustoimenpiteitä on puolusteltu mitä ihmeellisimmillä (ja koomisilla) selityksillä: ääri-islamilaisista terroristeista tsetseenitaistelijoihin, kemiallisista aseista räjähteillä lastattuihin kauko-ohjattuihin pienoislentokoneisiin. On puhuttu vakavin ilmein terroristeista ja mielenosoittajista, jotka ovat ottamassa käyttöön salaisia aseita, kuten HIV-saastunut veri ja uudet kemialliset aseet, joilla poliisivoimat nujerretaan. Eräiden valtioiden salaisten palvelujen tiedottajat ovat olleet varmoja siitä, että kyseisiä uusia aseita on varastoitu kasapäin jonnekin Pohjois-Eurooppaan. Olemme varmoja siitä, että suurin huolenaihe ei ole Osama Bin Laden tai jokin muu suuri Yhdysvaltojen vihollinen. Vihollisia ovat ne sadat tuhannet kansalaiset, jotka ovat suuntaamassa kohti Genovaa. Vihollisia ovat Genovan kaupungin tavalliset asukkaat. Vihollisia ovat pienkauppiaat, jotka joutuvat pitämään liikkeensä kiinni kokousten aikana, vihollisia ovat opettajat, opiskelijat, kaupunkilaiset...siis kaikki. Seminaareihin, mielenosoituksiin, konsertteihin ja muihin Genovassa pidettäviin vastatapahtumiin odotetaan osallistuvan 200.000 ihmistä. He saapuvat Genovaan jokaiselta maailman kolkalta ja he tietävät, että he saapuvat ystävälliseen kaupunkiin, joka on jo nyt täysin kyllästynyt jatkuviin turvatarkastuksiin ja rajoituksiin, joita G8-kokous on aiheuttanut. Mikä huippukokouksessa ärsyttää? Ihmisiä ei ärsytä pelkästään arkipäivän elämään kohdistuvat hankaluudet, joita huippukokous aiheuttaa. Ihmisiä ärsyttää se, että maailman mahtavimpien valtioiden johtajat kuvittelevat voivansa muista piittaamatta vallata kokonaisia kaupunginosia omia suljettuja kokouksiaan ja loistoillallisiaan varten. Tämä tilanne kuvaa hyvin sitä laajempaa tyytymättömyyttä, joka vallitsee sen asian suhteen, että KAHDEKSAN MIESTÄ (naisia ei tällaisiin herrakerhoihin kovin helposti oteta mukaan) voi päättää suurista asioista, joilla on vaikutuksia miljardien ihmisten elämään, kuten esimerkiksi köyhien valtioiden velan mitätöinti. KAHDEKSAN MIEHEN päätöksillä on vaikutusta miljardien ihmisten elämään (ja kuolemaan). Se ei ole kohtuullista, koska jokainen ansaitsisi tulla kuulluksi asioissa, jotka koskevat hänen omaa elämäänsä. Tämä ei ole globalisaation aikakaudella enää mahdollista perinteisillä modernin edustuksellisen demokratian välineillä. Vallan pyramidi on vertikalisoitunut niin huimasti, että todellisuudessa ei enää ole kyse edustuksellisesta demokratiasta. Kyse ei ole vain muodollisista seikoista, vaan myös päätösten sisällöstä. G8-kokouksen tarkoitus on siunata maapalloa ja sen asukkaita vahingoittavaa uusliberalistista politiikkaa ja sen syventämistä. Politiikka, joka samalla kun se kieltämättä on rikastuttanut monia ihmisiä, se on köyhdyttänyt ennennäkemättömällä tavalla moninkertaisesti suurempia joukkoja. Kioton sopimukseen liittyvä vääntö ja monet muut esimerkit osoittavat täydellistä piittaamattomuutta ympäristöstä. Kansalaisyhteiskunta, miljoonat ihmiset, ovat huolissaan siitä, miten tulee käymään siirtolaisille, köyhien valtioiden asukkaille, rikkaan pohjoisen syrjäytetyille, ympäristölle. Tätä huolta ei voida kuitata pelkästään sanomalla, että markkinat kyllä hoitavat tehtävänsä. Genoa Social Forum Nykyisestä kehityksestä huolestuneet ihmiset eivät pelkästään protestoi, he myös toimivat. He ovat verkostoituneet Genoa Social Forum -nimiseen verkostoon, joka protestien lisäksi haluaa tuoda esille kaikki ne positiiviset asiat, mitä kansalaisyhteiskunta tekee luonnon, köyhien, syrjäytettyjen ja yleensäkin itsensä hyväksi. Genoa Social Forumiin kuuluu eri uskontokuntien järjestöjä, kokonaisia seurakuntia, poliittisia puolueita, kokonaisia kaupunginhallituksia, ammattiyhdistyksiä, ympäristöjärjestöjä jne. Ajatuksena on ollut koota niin suuri osa aktiivista kansalaisyhteiskuntaa kuin mahdollista, osoittaakseen, että vallan ulkopuolellakin on elämää. Genoa Social Forum tulee järjestämään kaupungissa moninaista toimintaa kokouksen aikana ja sitä ennen. Tärkeimmät tapahtumat ovat 19. heinäkuuta järjestettävä siirtolaisten mielenosoitus, johon odotetaan 20.000 osallistujaa, 20. heinäkuuta järjestettävät kansalaistorit ja kansalaistottelemattomuusaktiot ja tietysti 21.7. järjestettävä suurmielenosoitus, johon on ilmoitettu osallistuvan lähes 200.000 ihmistä. Vastatoiminta alkaa siirtolaisten mielenosoituksella, koska Genoa Social Forumin mielestä siirtolaiset edustavat globalisaation ristiriitaista luonnetta. Rahat ja investoinnit liikkuvat vapaasti, mutta ihmisten vapaata liikkumista estetään. 20.7. mielenosoittajien tavoite on "shutdown" eli kokouksen keskeyttäminen. Se ei tule tapahtumaan väkivallan keinoin, vaan piirittämällä kokousalue ja selittämällä Genovan asukkaille mistä on kyse. Nostattamalla koko kaupunki ei-toivottuja vieraita vastaan. Tätä varten mielenosoittajat tulevat kokoontumaan kymmenelle eri torille, missä he esittävät heille tärkeitä teemoja kaupunkilaisille ja perustelevat toiminnan syitä. Samoilta toreilta lähtevät liikkeelle myös ne ihmiset, jotka haluavat toteuttaa kansalaistottelemattomuusaktioita. Valkohaalareiden sodanjulistus Genoa Social Forumin järjestämä tapahtuma tulee olemaan jotakin käsittämättömän suurta. Hallitusten vastaukset ovat olleet täysin päinvastaisia kuin mitä sadat tuhannet normaalit ihmiset olisivat odottaneet. Genovaan on käytännössä julistettu sotatila. Valkohaalarit, jotka ovat tärkeä osa Genoa Social Forumia, ovat ilmoittaneet haluavansa haastaa tämä valtavan väkivaltakoneiston ja julistaneet omalta osaltaan sodan niitä armeijoita vastaan, jotka tulevat toimimaan Genovassa kansalaisia vastaan. Valkohaalarit järjestivät lehdistötilaisuuden, josta raportoitiin kaikissa Italian päivälehdissä ja uutislähetyksissä. Myös internetin kautta sodanjulistus on levinnyt nopeasti kaikkialle maailmaan. Sodanjulistuksen yhteydessä valkohaalarit ovat käynnistäneet laajan mielipidekyselyn, jonka tarkoitus on päättää yhteisesti, miten toimia Genovassa. Mielipidekyselyyn on mahdollista osallistua internetin kautta (www.tutebianche.org) ja se koostuu kolmesta kysymyksestä: Onko kansalaistottelemattomuus oikeutettua? Onko oikein pyrkiä punaisen alueen sisälle? Onko itsepuolustus, poliisien hyökätessä mielenosoittajien kimppuun, oikeutettua? Valkohaalareiden tavoite on saada kesäkuun loppuun mennessä internetin ja paikallisten äänestysten kautta 50.000 vastausta. Tähän asti saapuneiden vastausten valossa on ilmiselvää, että suurin osa ihmisistä hyväksyy kansalaistottelemattomuuden. Monilla on epäilyksiä siitä, kannattaako pyrkiä kielletyn alueen sisälle (vaikkakin enemmistö tätä kyllä tukee) ja taas suuri enemmistö on sitä mieltä, että itsepuolustus on oikeutettua. Tämän viimeisen kysymyksen ehkä yllättävänkin äänestystuloksen suhteen on muistettava, että poliisin toiminta väkijoukkojen "hallinnassa" on Etelä-Euroopan maissa kovin erilaista kuin se, mihin tähän mennessä olemme tottuneet Pohjoismaissa. Poliisin taktiikkaan on kuulunut mm. maassa makaavien mielenosoittajien silmitöntä pieksämistä sairaalakuntoon, kyynelkaasukranaattien ampumista suoraan päin ihmisiä jne. Poliisivoimien filosofiaan on kuulunut enemmän vahingoittaminen kuin pidätykset, meillä päin tilanteen ollessa toistaiseksi erilainen. Itsepuolustuskysymystä on siis tarkasteltava tässä valossa. Myös Pohjoismaiden valkohaalariliikkeen aktiivit aikovat suunnata kohti Genovaa osallistuakseen mielenosoituksiin. Ilmeisesti Suomesta lähtevät valkohaalarit tukeutuvat Ruotsin valkohaalareiden järjestämiin busseihin. Lisätietoja saa osoitteesta valkohaalarit@ecn.org. Linkit: www.genoa-g8.org Genoa Social Forum www.tutebianche.org Valkohaalareiden mielipidekysely KIPINÄ KESÄ-HEINÄKUU/2001 INDEX [Euroopan tulevaisuus] · [Turun Romantiikka] · [Moninaisuus vs G8] · [Naisten talouskirja] · [Levyt ja lehdet] · [Keisari ja Kulkuri] · [Keep Bangin'] Takaisin etusivulle