Valtaa osa elämästäsi takaisin - kaupunkiviljelyn alkeet
Pienimuotoinen viljely voi merkitä yhdellekin ihmiselle monia asioita. Se voi olla mukava harrastus, ekologinen tapa hankkia osa ruoasta todella läheltä tai vaikkapa vastalause kansainväliselle suuryhtiöiden hallitsemalle räikeän epäoikeudenmukaiselle ruokakaupalle ja -politiikalle.
Ruokaa voi kaupungeissakin viljellä monin eri tavoin ja eri paikoissa. Esimerkiksi Turussa voi vuokrata pieniä kasvipalstoja halvalla muun muassa 4H-yhdistykseltä. Pienikin palsta (vaikkapa 4 x 5 m) voi antaa yllättävän suuren sadon. Muita mahdollisuuksia ovat oma piha ja parveke.
Kasvipalstalla voi kasvattaa esimerkiksi perunaa, papuja, herneitä, sipulia, pinaattia, retiisiä, yrttejä, kurpitsoita, avomaankurkkua, salaatteja, kukkia...
Pihalla taas voi kasvattaa esimerkiksi tomaattia, yrttejä ja salaattia. Kovin varjoisalla pihalla tosin ainakaan tomaatti ei pärjää, mutta toisaalta kirsikkatomaatti kypsyy varsin nopeasti.
Parvekkeelle sopivia kasveja ovat ainakin tomaatti, yrtit, lehtikaali, salaatti, salkopapu ja pinaatti. Parvekeviljely on helpointa sikäli, että kasvipalstaan ja pihaan liittyvät maanparannustyöt jäävät pois.
Mikäli kasvatat itse omat taimesi (esimerkiksi kurpitsat kasvatetaan ensin sisällä tai kasvihuoneissa taimiksi), niin sinulla alkaa olla jo kiire, koska taimien kasvatus on aloitettava maalis-huhtikuussa. Helpompi vaihtoehto on ostaa valmiit taimet touko-kesäkuun vaihteessa torilta tai kasvimyymälästä. Taimet voidaan istuttaa ulos, kun vuorokauden alin lämpötila on yli +5ºC
Kasvipalstan maata on parannettava hyvän sadon turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa maan kääntämistä, sekä kompostimullan tai muun kasviravinteen lisäämistä. Samat maanparannustoimenpiteet ovat tarpeen myös omalla pihalla. Pihalle saattaa olla myös tarpeen lisätä puutarhamultaa, jos pihan multapeite on ohut. Tarkista kuitenkin multaa ostaessasi, että siihen ei ole lisätty kemiallisia lannoitteita. Kasvattaessasi kasveja parvekkeella laatikoissa tai ruukuissa on ne hyvä "ojittaa" mikä tarkoittaa laatikon tai ruukunpohjalle mullan alle karkean materiaalin esim. soran lisäämistä. Hyvän sadon saamisessa tärkeää on myös kastella riittävästi maata. Kasvimaan olisi hyvä pysyä kosteana lähes koko ajan. Kastelemassa kannattaakin käydä iltaisin auringon laskettua, niin, että vesi pääsee imeytymään maahan, eikä haihdu heti pois.
Kaikkein mukavinta oman ruoan kasvattamisessa on itsekasvatetuista herkullisista kasviksista nauttiminen. Jo varsin pian istuttamisen jälkeen voit nauttia esimerkiksi tuoreista retiiseistä ja salaatista. Retiisejä voit nostaa maasta jo noin kolmen viikon kuluttua kylvämisestä. Kesän loppupuolella voitkin sitten korjata jo hyvin monipuolista satoa: papuja, sipulia, kesäkurpitsoita, herneitä... Vaikka mahdollisuutta sadon säilömiseen ei olisikaan, niin jo loppukesän herkuttelun vuoksi viljelyä kannattaa harrastaa. Lisäksi ainakin sipulia on helppo säilyttää jokaisessa kodissa.
Tämän jutun kirjoittajilla on ollut oma kasvipalsta kolmena kesänä Aurajoen rannalla Turussa. Ensimmäinen kesä meni opeteltaessa, mutta toisena kesänä saimme satoa talteen jo enemmänkin. Kolmantena kesänä saimme säilöttäväksi runsaasti papuja, kurpitsoita, mangoldia, yrttejä ja sipulia. Yhtenä kesänä viljelimme myös omalla pihalla. Kaiken kaikkiaan olemme kasvattaneet ainakin kurpitsoita (vihreä ja keltainen kesäkurpitsa, spagettikurpitsa ja pallo- eli halloweenkurpitsa)), papuja (pensas- salko ja härkäpapu), sipulia (valko-, kelta- ja punasipuli), herneitä, lehtikaalia, yrttejä (basilika, oregano, minttu, timjami, laventeli, rakuuna, ruohosipuli, persilja, tilli), retiisiä, salaattia (lollo rosso ja keräsalaatti), mangoldia, tomaattia, paprikaa ja erilaisia kukkia (kehäkukka, köynnöskrassi, kurkkuyrtti, unikko). Valinnanvaraa siis todella löytyy.
Paljonko työtä tällainen viljely sitten vaatii? Aluksi enemmän, sillä maa on käännettävä, sitä on parannettava ja kasvit on istutettava. Sitten alkaa kastelu ja rikkaruohojen kitkeminen. Tässä on suureksi avuksi kateviljely, joka auttaa pitämään maan kosteana pitkään ja rikkaruohot poissa. Sen perusperiaatteena on ruohonleikkuujätteen, olkien, sanomalehden tai muun vastaavan levittäminen kasvimaalle, niin että kasvit jäävät katteen väliin, mutta kaikki muu maa peitetään. Kate maatuu hiljalleen kesän aikana ja sitä saa lisätä kasvimaalle muutamaan kertaan kesän aikana. Yhdellä kerralla katetta on hyvä levittää n. 10 cm kerros. Maatuessaan kate ravitsee ja kuohkeuttaa maata sekä pitää maan kosteana. Kateviljelystä ja muista luonnonmukaisista viljelymenetelmistä sekä ylipäänsä kaikesta aiheeseen liittyvästä löydät lisätietoa puutarhalehdistä ja kirjastoista.
Vaikka viljely jonkin verran töitä vaatiikin, niin tuo työ on yleensä hyvin rentouttavaa ja rauhallista. Lisäksi on hyvin jännittävää nähdä, miten omin käsin istutetut kasvit kasvavat, minkä jälkeen niistä voi vielä valmistaa maukkaita ruokia. Pienimuotoinen viljely on siis mainio harrastus. Mikäli sinulla on aiheesta kysyttävää, niin ota yhteyttä Kipinän sähköpostiosoitteen kautta.
Lisätietoa www.puutarha.net sivuilta etenkin kohdista puutarhakirja ja suunnittelu
[as & kk]
Linkki: www.puutarha.net
KIPINÄ HUHTI-TOUKOKUU/2001 INDEX[Karavaani kohti Göteborgia] · [Tshernobyl 1986] ·
[Meillä on unelma] · [Ydinvoimakamppailu] ·
[Lehtiarvoita] · [Rasismiraportti] · [Kaupunkiviljely] · [Hamppumarssi] · [Paperittomat]
Takaisin etusivulle